perjantai 24. heinäkuuta 2009

Sunnuntai 19.07.2007

Sunnuntaipäivän ajon kohteena oli Helsinki, jonne jatkoimme matkaa eteenpäin samaa tietä n:o 1050 ohi Fagervikin. Sillä osuudella kohtasimme alueella asuvan pyörälenkillä olleen miehen, joka kertoi, että vaikka me emme olleet Fillarioppaassa merkityllä Kuninkaantiellä, oli tämäkin tie Kuninkaantie, koska hänen mukaansa ko. alueella Kuninkaantie haarautuu eri teitä pitkin. Käännyimme vähän ennen Inkoota vasemmalle ja tulimme tielle n:o 51, jota pitkin ajoimme suoraan kohti Helsinkiä tullen Espooseen ja sitten Tapiolaan sekä Lauttasaaren vanhaa siltaa pitkin Ruoholahteen ja Helsinkiin. Loppumatkalla emme kiertäneet Fillarioppaaseen merkittyä Kuninkantien reittejä ,jotka kiertelivät meren rantoja pitkin mm. siitä syystä, että ne olivat osittain sorapäällysteisiä.
Päivän matkan pituudeksi tuli 85km, joten kuuden päivän pyörämatkan pituudeksi tuli 642km, mitä pidimme hyvänä saavutuksena. Jatkoimme sitten maanantaina matkaa Tallinnaan, josta ajoimme polkupyörillä Piritaan, jonne oli matkaa 10km. Majoituimme siellä Piritan Spa hotelliin. Pyöräillimme vielä tiistaina Piritan ympäristössä hyviä pyöräilyteitä pitkin ja palasimme keskiviikkona takaisin Helsinkiin, josta tulimme junalla pyörien kanssa kotiin Etelä-Pohjanmaalle.
Kaiken kaikkiaan pyörämatkan aikana tuli pyöräiltyä yhteensä 720km. Meitä suosi erinomainen osin helteinen sää. Ainoa pyörille sattunut vahinko oli Espoossa kaverin pyörän takapyörään tullut rengsarikko, vaikka meillä oli kummallakin pistosuojatut renkaat. Rengasta paikatessa kävi ilmi, että renkaassa oli ohut terävä niitin tapainen piikki, joka oli saattanut olla siinä pidempäänkin.
Pyöräilykohteena voin suositella Kuninkaantietä, joka olisi jatkunut Helsingistä eteenpäin Porvoon suuntaan. Kuninkaantien Fillariopas on melkeinpä välttämätön, jos haluaa tietää ko. reitin ja tutustua kohteisiin matkan varrella. Aikataulullisista syistä me emme kovin paljoa matkalla pysähtyneet muuta kuin tarpeellisia taukoja varten.

Lauantai 18.07.2009

Tammisaaresta matkamme jatkui Kuninkaantietä pitkin kohti Hankoa.Tie kulki mutkitellen Hankoniemen itäistä rantaa pitkin mm. Tvärminnen ohi Hankoon, jonne tulimme n. 45km ajettuamme. Hangossa tutustuimme rantaelämään ja nautimme rantaravintolassa pienen lohikeiton. Takaisin palasimme suoraan tietä no 25, jolla oli varsin vilkas liikenne, vaikka venäläisiä autonkuljetusrekkoja ei liiemmälti näkynyt. Tiellä oli kuitenkin varsin leveä kaista valkoisen viivan ja tien pientareen välillä, mitä oli hyvä ajaa myötätuulessa niin, että saavuimmekin varsin vauhdikkaan ajon jälkeen takaisin Tammisaareen.
Tammisaaressa kävimme paikallisessa Prismassa ja ostimme tarvittavan iltaruuan, koska seuraavassa majoituskohteessa oli ravintola kiinni. Kohde oli JHL:n omistama kunta-alan opisto n. 10km Karjaan eteläpuolella. Majoituspaikan valintaan vaikutti se, että Karjaalla olivat ainakin edullisemmat majoituspaikat täynnä. Majoituspaikan sijainnin johdosta poikkesimme Kuninkaantieltä ja ajoimme kuusi kilometriä tietä n:o 25 Karjaan sunntaan, minkä jälkeen käännyimme oikealle tielle n:o 2050 kohti Snappertunaa, jonka ohi ajoimme kääntyen oikealle Karjaan suuntaan n. 5km. Kunta-alan opisto sijaitsee rauhallisella paikalla järven rannalla ja siellä oli hyvät majoitusolosuhteet, joka käsitti mm. saunan ja ison uima-altaan. Matkaa tuli 110km ja aikaa kului kuusi tuntia sekä keskinopeus oli 18,1. Yhteensä viitenä päivänä oli ajettu 557km.

Perjantai 17.07.2009

Nyt jatkoimme matkaa pitkin Kuninkaantietä. Meillä oli mukana Kuninkaantien Fillariopas, joka on varsin perusteellinen ja monipuolinen selvitys ko. tiestä ja sen varrella olevista kohteista. Heti Paimiosta lähdettäessä ja katseltaessa karttaa, että mihin suuntaan kääntyisimme, kysyin vastaantulevalta sauvakävelyllä olleelta rouvalta tietä. Hän näytti meille tien ja ilmoitti meidän olevan Etelä-Pohjanmaalta. Hän kertoi asian heti huomanneen murteestamme, kun hänen miehensä on Kauhavalta kotoisin.
Paimiosta tie kulki hyviä ja vaihtelevia kyläteitä pitkin ensin Halikkoon. Kulkua auttoi myötätuuli.Tie oli vaihteleva, koska eräässä laskussa mittari näytti 53km/h nopeutta. Halikosta tultiin Saloon, jolloin olimme siihen mennessä ajaneet Paimiosta 30km. Nautimme kahvit ja runsaat sämpylät Salon torilla, joka oli yllättävän iso ja vilkas monipuolisine myyntipisteineen. Luonnollisesti ostettiin juomapulloihin kivennäisvettä. Kuin meillä oli hyvät säät ja helteiset päivät, minulla kului nestettä noin kolme litraa päivässä. Salon torilta soitin puhelimella vanhalle tutulleni lomalla olevalle Salon uudelle kaupunginjohtajalle ja kerroin terveiset ja kehuin Salon torielämää. Hän oli samaa mieltä, vaikka sanoikin uudella Salolla olevan talouden kanssa tekemistä, kun mm.lomautettuna on tuhat henkeä.
Salosta jatkettiin matkaa Kuninkaantietä pitkin etelää Teijoon ja siitä eteenpäin kohti Ylönkylää. Tällä välillä olikin kovia ja pitkiä nousuja, mikä nosti sykettä. Mielestäni meidän peruskuntomme kesti hyvin ko. nousujen rasitukset. Ylönkylästä matka jatkui kohti Tenholaa, jossa välillä oli 5 kilometrin soratieosuus. Tenholasta ajoimme suoraan tietä n:o 52 Tammisaareen emmekä poikenneet Kuninkaantielle, koska sillä oli soratieosuutta. Tammisaaressa majoituttiin kesähotelliin, joka oli kansanopiston oppilasasuntola. Majoitus oli varsin askeettinen mutta pyöräilijälle riittävä.Matkaa tuli 110km ja kaloreita kului 4167. Keskinopeus oli 17,8 ja aikaa kului kuusi tuntia.Neljänä päivänä olime pyöräilleet yhteensä 447km. Illalla nautimme rantaravintolassa hyvän kalaillallisen.

Torstai 16.07.2009

Tänään jatkoimme matkaa tavoitteena Paimio ja tulo Kuninkaantielle, joka oli matkamme pääkohde. Olimme sopineet, ettemme mene Turkuun, koska pidimme Paimiota sopivampana kohteena. Ajoimme ensin tietä n:o 41 Huittisten kautta Oripäähän. Tämä osuus oli varsin puuduttava viivasuoraa tietä 63km, jolla oli vastainen tuuli. Kun tien varrella oli pitkin matkaa maansiirtokoneita työssä ja tien varrella oli isoja putkia, niin kysyimme eräässä kahvilassa sen pitäjältä topakalta rouvalta, että mitähän ko. työt ovat. Hän kertoi, että siinä tehdään Turun kaupungille veden hankintaa varten vesijohtoputkea Kokemäenjoesta. Putken paksuus on puolitoista metriä ja matkaa lähes sata kilometriä. Hän piti sitä kalliina hankkeena ja päivitteli sitä, mitä kaikkea herrat viisaudessaan saavat aikaan.
Pyöräilijöitä emme tavannneet kuin kaksi turkulaista rouvaa, jotka tulivat vastaan Kihniöllä matkalla Kaustisten Festivaaleille. Heidän vinkkiään noudatten käännyimme Oripäästä vanhalle Turuntielle. Se olikin pyöräilijän kannalta paljon parempi ja vaihtelevampi tie kulkien kylien läpi Pöytyälle ja Kyröön. Sieltä ajoimme Tarvasjoen kautta Paimioon, jossa majoituimme Varsinais-Suomen kansanopiston opiskelija-asuntolaan varsin edullisesti, kun otimme vielä poikkeuksellisesti yhteisen kahden hengen huoneen. Matkaa tuli 125 km ja aikaa kului 7 tuntia keskinopeuden ollessa 17,6, mihin vaikutti vastainen tuuli. Kaloreita kului 4126.

Keskiviikko 15.07.2009

Matka jatkui Parkanosta ensin 3-tietä n. 12km, jolloin käännyimme vasemmalle Luhalahteen ja Viljakkalaan johtavalle tielle. Jos olimme jo 3-tiellä saaneet tottua pitkiin nousuihin, niin nyt ne sitten alkoivat.Ne olivat välillä varsin jyrkkiä, joita vastaavasti seurasivat laskut. Muuten ko. tie oli hyväkuntoinen päällystetty tie ja liikenne oli huomattavasti vähäisempää kuin 3-tiellä. Tulimme 3-tien varrelle Kyröskosken kohdalla, jossa pysähdyimme huoltoaseman kahvilaan. Juuri silloin sattui varsin kova ja rankka sade ukkosen kanssa, mitä kesti n. 15 minuuttia. Jatkoimme matkaa Mouhijärven suuntaan tavoitteena Vammala, jossa majoituimme varsin miellyttävään Gasthaus tyyppiseen Nukkumatti nimiseen majoituspaikkaan, joka sijaitsee torin laidassa. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja hintaan kuului sauna ja aaminainen.Matkaa tuli 100km ja aikaa kului 5,43h sekä keskinopeus oli matkan mäkisyydestä johtuen 17,3. Kaloreitakin kului huomattavasti eli 4891. Minulla oli mukana Suunto T-3 kello ja siihen yhdistetty sykevyö.

Tiistai 14.07.2009

Lähdimme aamupäivällä 10.30 hyvässä säässä Ilmajoelta kohti Seinäjoki-Peräseinäjoki tietä, jota ajettiin Peräseinäjoen keskustaan, jossa oli ensimmäinen pysähdys n. 30km ajettuamme. Matka jatkui ko. tietä suoraan Kihniön tienhaaraan asti, jolloin lomalla oleva poikani tuli autolla mukanaan minun vanha maantiepyöräni. Hän pysäköi autonsa ja ajoi pyörällä mukanamme Kihniön keskustaan, jossa olimme pienellä terassilla kahvilla ja sämpylällä. Poikani tuli vielä mukana pari kilometriä kääntyen takaisin Virtain tietä palaten auton luokse. Hänelle tuli matkaa 55km. Me jatkoimme matkaa Parkanoon, jossa olimme varanneet majoituksen Parkanon Pesti nimisestä hotellista. Matkaa tuli 111km ja aikaa kului 5,49 h.Keskinnopeus oli 19,1. Majoituspaikka oli hyvä ja hinta edullinen. Siihen kuului sauna sekä aamiainen. Mielestäni taantuman vaikutus oli aistittavissa Parkanon keskustassa, jonka ohi 3-tie kulkee.

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Pyöräretki alkaa huomenna

Pyöräretki kaverin kanssa alkaa kohti Turkua huomenna tiistaina 14.7.09. Ensimmäisen päivän tavoitteena on pyöräillä Peräseinäjoen ja Kihniön kautta Parkanoon. Tavoitteena on välttää pääteitä ja kovaa liikennettä. Otamme yöpymistarkoituksiin mukaan´vain makuupussin, koska emme aio yöpyä teltassa.